Emme usko, että vitamiineja ja niiden tärkeyttä voi koskaan kerrata liikaa, joten jatketaan samaa rataa! Viimeksi käsittelimme erityisesti hedelmistä saatavaa C-vitamiinia ja nyt vitamiinien kertaus saa jatkoa yhdestä tärkeimmästä vitamiinista, nimittäin tämä blogipostaus käsittelee A-vitamiinia.
Rasvaliukoinen A-vitamiini
A-vitamiinin tärkeimpiä tehtäviä on edistää näön pysymistä normaalina ja tukea immuunijärjestelmän toimintaa. Nykyään tunnetaan peräti kolmetoista eri vitamiinia, joista neljä on rasvaliukoista (K-, A-, D- ja E-vitamiinit) ja loput vitamiinit ovat vesiliukoisia (B- ja C-vitamiinit). Kuten yllä jo todettukin, A-vitamiini kuuluu rasvaliukoisiin vitamiineihin ja se on löydetty ensimmäisenä. Rasva- ja vesiliukoisten vitamiinien ero on merkittävä, sillä rasvaliukoisten vitamiinien tarkoitus on varastoitua soluihin ja elimiin, kun taas vesiliukoiset poistuvat kehostamme nopeasti. A-vitamiini varastoituu maksaamme ja on sieltä tarvittaessa käytettävissä sekä jonkin verran vitamiinia varastoituu myös munuaisiin, keuhkoihin ja rasvakudoksiin. Kaikki rasvaliukoiset vitamiinit myös sitovat rasvaa itseensä ja suolistosta imeytyvät verenkiertoon.
Miksi kehomme tarvitsee A-vitamiinia?
A-vitamiinilla on monia merkittäviä tehtäviä, sillä se edistää:
- Normaalia rauta-aineenvaihduntaa
- Limakalvojen pysymistä normaaleina
- Ihon pysymistä normaalina
- Näön pysymistä normaalina
- Immuunijärjestelmän normaalia toimintaa
- Lisäksi A-vitamiini osallistuu solujen erikoistumisprosessiin
Kuinka paljon A-vitamiinia tarvitaan?
Ravinnosta saatava A-vitamiinipitoisuus ilmoitetaan pääosin retinoliekvivalentteina (RE). Näin voidaan vertailla kasvi- ja eläinkunnasta saatavia A-vitamiineja keskenään, vaikka ne esiintyvätkin erilaisina yhdisteinä. A-vitamiinin saantisuositus on 800 mikrogrammaa päivässä. Elimistömme ei itse pysty valmistamaan A-vitamiinia, joten sitä täytyy saada ravinnosta.
Ravinnon A-vitamiinit
Retinolin kanssa samanlaisen biologisen vaikutuksen omaavat yhdisteet ovat yleisnimitykseltään A-vitamiineja. A-vitamiinia retinolin muodossa esiintyy mm. maksapasteijassa, turskassa ja keltuaisessa. Karotenoidi-muodossa A-vitamiinia on keltaisissa hedelmissä sekä punakeltaisissa vihanneksissa ja kehomme muuttaa karotenoidi-muotoja A-vitamiiniksi. Tunnetuin karoteeni on beetakaroteeni, mikä myös muuntuu A-vitamiiniksi. Esimerkiksi spirulina sisältää erityisen runsaasti beetakaroteenia, mikä muuntuu A-vitamiiniksi parhaiten. Eläinperäiset A-vitamiinit ovat mahdollisesti suurina määrinä myrkyllisiä, mutta kasviperäiset on todettu turvallisiksi, sillä karoteeneista A-vitamiinia muodostuu vain tarvittaessa.
